Hangon matalat hiekat

Olin viime viikolla lasten kanssa neljän yön riippumattoretkellä Hankoniemellä. Vesi oli kirkasta ja melko viileää. Sinilevästä ei ollut vielä tietoa. Leiriydyimme Lappohjanrannan virkistyslalueella, joka on pitkine hiekkarantoineen muodostunut yhdeksi vakiopaikaksemme kesäisin. Lappohjasta on hyvä tehdä päiväretkiä Hangon ja Tammisaaren suuntaan.

Varsinaisia sukellusvarusteita meillä ei ollut mukana, mutta pääsimme tutkimaan vedenalaista maisemaa snorklaamalla ja tähyilemällä pohjaa kajakeista käsin.

Yllä olevat kuvat ovat Högholmenin luonnonsuojelualueelta. sen yksi erikoisuus on tombolo, eli vedenalainen hiekkasärkkä, joka ulottuu läheiseen Vargskäriin asti.

Parhaiten Hankoniemen pääsee kokemaan mereltä käsin. Saimme Ari Heinilältä lainaan kajakit, joiden turvin pääsimme tekemään päiväseikkailun alueelle, josta Ari on kirjoittanut loistavan kirjan “Minun mereni“. Vahva suositus tälle upeita ja tunnelmallisia kuvia sisältävälle kirjalle, jonka tuotto ohjataan Itämeren hyväksi Minun mereni ry:n kautta! Kirjan avulla voit saada ideoita omille seikkailuillesi ja löydät ehkä sinun meresi.

Matalat merenlahdet

Mataliin, hiekkapohjaisiin merenlahtiin kehittyy usein tiheä järviruokokasvusto (Phragmites australis). Syvemmällä vedessä kasvillisuus muodostuu putkilokasveista ja niiden päällä kasvavista levistä. Tyypillisiä putkilokasveja ovat vidat (Potamogeton), meriajokas (Zostera marina), haurat (Zannichellia), hapsikat (Ruppia), ärviät (Myriophyllum) ja sätkimet (Ranunculus). Kasvien päällä yleisiä levälajeja ovat esimerkiksi ahdinparta, lettiruskolevä (eli ruskohapsu). Kivien päällä voi kasvaa esimerkiksi rakkolevää.

Matalan merenlahden kasvi- ja levälajisto luo hyvän elinympäristön monille eläinlajeille (piirros M. Dernjatin 2000, pikkukuvat A. Hemmi ym.).
Matalan merenlahden kasvi- ja levälajisto luo hyvän elinympäristön monille eläinlajeille (piirros M. Dernjatin 2000, pikkukuvat A. Hemmi ym.).

Matalien merenlahtien eläimistö eroaa jonkin verran muiden murtovesiyhteisöjen eliöstöstä. Järviruokokasvustojen sisällä veden suolaisuus voi ajoittain laskea hyvin alhaiseksi. Tällöin on mahdollista löytää ruovikosta murtovesilajien lisäksi myös joitain makeanveden lajeja. Tyypillisiä kalalajeja matalille merenlahdille ovat tuulenkalat, hietatokko ja siloneula. Selkärangattomista yleisiä ovat hietakatkarapu, sydänsimpukka, hietasimpukka ja monet kotilot. Tutki lajistoa täällä.

Lähdemme kesällä vielä uudestaan Hankoon seikkailemaan. Hankintalistalla on märkäpuvun huput, jotta pysymme lämpiminä, kun sukellamme seuraavalla reissulla tutkimaan kovien kalliopohjien elämää.