Alla pohdin hieman teknisten ratkaisuiden käyttöönottoa ja sen tukemista omien kokemusteni sekä kehittämäni konseptin käyttäjän näkökulmasta. Viime viikolla kokeilin avoimen lähdekoodin ruutukaappausvideoiden tekemiseen tarkoitettua OBS -ohjelmaa (Open Broadcaster Software). Tiesin mitä ohjelmalla haluaisin tehdä, mutta asetukset oli saatava kuntoon, mutta kuten niin usein poikkesi ohjelman käyttöliittymä ja asetusten terminologia siitä, mihin olin tottunut. Onneksi ohjelmassa oli avustuvalikko, josta löytyi apuja. Ohjelmalla on myös laaja käyttäjä- ja kehittäjäverkosto, joka varmasti auttaisi ihan yksinkertaisissakin ongelmissa. Tällä kertaa, niin kuin monasti muulloinkin, katsoin hieman ohjeita ja lähdin sitten kokeilemaan itse. Ohjelman tyydyttävä käyttötaso löytyi melko nopeasti. En varmaankaan tiedä puoliakaan siitä, mitä ohjelmalla voi tehdä, mutta opin tekemään sillä sen, mitä tarvitsin. Viime viikolla käytin myös toista avoimen lähdekoodin ohjelmaa. Koneellani ei ollut CorelDraw-vektorigrafiikkaohjelmaa, joten jouduin työstämään tässä blogissa alempana ollutta kuvaa Inkscape-ohjelmalla. Se, mihin olin tottunut CorelDraw-ohjelmassa, ei toiminutkaan samalla tavoin InkSkape-ohjelmassa, valikot ja käyttöliittymä olivat hyvin erilaiset. Aluksi etsin ja kokeilin, mutta en saanut haluamaani asiaa tehtyä. Onneksi ohjelmassa oli avustusvalikko, josta käyttäjä ohjattiin avustussivustolle, jossa etsimäni asia oli selitetty hyvin selkeästi. Olisin voinut etsiä jostain koneen, johon olisi asennettu CorelDraw, mutta halusin myös opetella käyttämään tätä uutta ohjelmaa. Ohjelmat harvoin poikkeavat täysin toisistaan toimintalogiikan suhteen, joten aikaisempi kokemus ja käsiteltävän asian ymmärrys auttavat uuden ohjelman käyttöönotossa. Erittäin tärkeää on kuitenkin kunnollisen avustuksen järjestäminen ohjelmaan / muuhun teknologiseen ratkaisuun. Mikäli ohjeistusta ei ole järjestetty, niin usein kollegoilta tai muulta yhteisöltä luultavasti saa avun, mutta tämä on mielestäni toissijainen ratkaisu. Kehittäjän näkökulmasta törmäsin viime syksynä sellaiseen, että käyttäjä ei ongelman kohdattuaan soita, vaikka mahdollisuus tarjotaan. Asian hoitaminen puhelimitse tarjoaisi nopean ratkaisun käyttöönoton ongelmaan, sähköpostitse on usein vaikea käyttäjän kuvata / palveluntarjoajan ymmärtää käsillä olevaa ongelmaa. Lisäksi sähköpostitse tapahtuvassa kommunikoinnissa on aina viive, joka hankaloittaa asian hoitamista. Kyseessä oli tekemäni lajitietokantaohjelma, jonka käyttäjällä oli monenlaisia ongelmia. Itselleni jäi lopulta epäselväksi saiko hän haluamansa tuen, koska viimeiseen ratkaisuehdotukseni sisältävään sähköpostiin ei koskaan vastattu. Tässä casessa törmättiin myös siihen, että kehittäjä ei löytänyt ratkaisua siihen, miksi käyttäjän Windows 8-koneessa ei ohjelma käynnistynyt ohjelmakuvaketta painamalla. Ohjelma saatiin käynnistymään komentoriviltä, jonka opetin käyttäjälle henkilökohtaisen tapaamisen aikana. Mikäli käyttäjä olisi ollut tässä tapauksessa ainoastaan ohjelman avustussivuston sekä sähköpostituen varassa olisi hän luultavasti antanut periksi. Olen huomannut, että ohjeita on todella vaikea saada kaiken kattaviksi; käyttäjät voivat olla osaamistasoltaan hyvin erilaisia ja vastaantulevat ongelmat eivät yleensä liity edes itse ohjelmaan, vaan ovat luonteeltaan yleisempiä. Usein käyttäjä ei edes tukeudu ohjeisiin, vaan haluaa henkilökohtaista tukea. Jos mietin omaa oppimisratkaisukonseptiani, niin tähän mennessä olen tuottanut opettajille suunnatun verkkokurssin ODK-työkalujen käyttöön. Työkalujen käyttönottoa varten olisi hyvä tehdä vielä useampia selkeitä ohjevideoita. Laajempaa käyttöä ajatellen pedagogisten mallien ja mallilomakkeiden asettaminen tarjolle auttaisi ja voisi antaa ideoita opettajille, heidän suunnitellessaan ratkaisun käyttööottoa. Usein oppimisratkaisua hyödynnetään ainutkertaisissa tilanteissa; oppilaat keräävät aineistoa tai tekevät havaintoja esimerkiksi testatakseen itse muodostamaansa hypoteesia. Opettaja, joka voidaan ajatella tässä ratkaisun pääkäyttäjäksi, voi tarvita apua lomakkeiden luomisessa tai muissa teknisissä asioissa oppimisratkaisua käyttäessään. Kattavaa ohjeistusta ei ole olemassa edes englanniksi, mutta aktiivisten käyttäjien joukko, sekä työkalujen kehittäjät luultavasti auttavat ratkaisemaan ongelmia. Käytännössä oppimisratkaisuni kuitenkin tarvitsisi suomenkielisen tuen ympärilleen. Verkkokurssini ei pidä sisällään palvelimen käyttööottoa. Oppimisratkaisun ODK-komponentti voidaan toteuttaa usealla eri tavalla: ratkaisun käyttäjä voi hyödyntää joko jotain yleistä palvelinta, kaupallista palvelinta, tai käyttäjä voi asentaa oman palvelinohjelmiston (tähänkin on useita eri vaihtoehtoja). Joka tapauksessa, koska on kyse tietokoneilla ja mobiililaitteilla käytettävästä ratkaisusta, tarvitaan käyttäjän työpaikalla jonkinasteista teknistä lähitukea.